TIEDE VALMENNUKSEN TAKANA
Evoluutiopsykologiaan perustuva stressin ja masennuksen kokonaisvaltainen hoito-ohjelma

M.A.R.S – Valmennus

Evoluutiopsykologiaan perustuva stressin ja masennuksen kokonaisvaltainen hoito-ohjelma

Masennuksesta
Masennus ei ole yksi sairaus vaan evoluutiopsykologian pohjalta on perusteltua väittää, että masennusta esiintyy vähintään 12 eri tyyppiä (Rantala, Luoto, Krams, & Karlsson, 2018). Nämä eri masennustyypit eroavat toisistaan oireiltaan, syntytavaltaan sekä fysiologisilta ominaisuuksiltaan. Samalla henkilölle voi osua useampi masennustyyppi yhtä aikaa, mikä saattaa voimistaa niiden vaikutusta. Osa masennustyypeistä on luonnonvalinnan tuottamia sopeutumia, jotka ovat kehittyneet auttamaan ratkomaan jotakin esivanhempiemme kohtaamaa eloonjäämiseen tai lisääntymiseen liittyvää ongelmaa. Osa masennustyypeistä on seurausta aiemmin hyödyllisistä psykologisista sopeutumista, jotka eivät enää toimi niin kuin niiden pitäisi, sillä elämme erilaisessa ympäristössä kuin mihin olemme vuosimiljoonien aikana sopeutuneet. Osa taas on patologisia sivutuotteita, joista ei ole ollut hyötyä yksilölle (Rantala 2019).

Evoluutiopsykologisesta näkökulmasta masennus voidaan jakaa seuraaviin erillisiin tyyppeihin.
1. Infektion laukaisema masennus,
2. Kroonisen stressin laukaisema masennus,
3. Yksinäisyyden laukaisema masennus,
4. Traumaperäisen stressihäiriön laukaisema masennus,
5. Hierarkiakonfliktin laukaisema masennus,
6. Rakkausongelmien laukaisema masennus,
7. Läheisen kuoleman laukaisema masennus,
8. Synnytyksen jälkeinen masennus,
9. Vuodenaikaismasennus,
10. Kemikaalien laukaisema masennus,
11. Somaattisten sairauksien laukaisema masennus, ja
12. Nälkiintymisen laukaisema masennus.

Nämä kaikki voivat johtaa länsimaisen elämäntavan aiheuttaman kroonisen stressin, matala-asteisen tulehduksen tai suolisto-ongelmien seurauksena kliinisen masennuksen tilaan. Kliinisessä masennuksessa aivoissa on käynnissä tulehdustila eli neuroinflammaatio,(Setiawan et al., 2015), joka sotkee aivojen normaalin toiminnan ja tuo mukanaan sairauskäyttäytymisen piirteitä, jolloin masennus ei palvele enää evolutiivista tarkoitustaan. Tämä luokittelu auttaa löytämään nykyistä tehokkaampia hoitomuotoja masennukseen, sillä eri alatyypit vaativat hieman toisista poikkeavia hoitomuotoja. Luokittelu ohjaa hoitamaan myös masennuksen syytä pelkkien oireiden sijaan. Koska masennustyypit eroavat toisistaan niin laukaisevan tekijän suhteen sekä eroavat sekä oireiltaan että fysiologisesti toisistaan, ei ole yhtä hoitomuotoa tai lääkettä joka auttaisi yhtä hyvin kaikkiin masennustyyppeihin vaan hoito pitää räätälöidä masennustyyppikohtaisesti (Rantala 2019). Tässä pilottitutkimuksessa keskitymme kroonisen stressin laukaiseman masennuksen hoitoon.

Moneen masennustyyppiin liittyy pitkittynyt stressi, mutta pitkittynyt stressi ilman yksittäistä mielialaa laskevaa tekijää näyttää riittävän laukaisemaan masennuksen. Esimerkki kroonisen stressin laukaisemasta masennuksesta voi olla pitkäkestoisen työstressin aiheuttama masennus tai työuupumus. Stressi on elintärkeä taistele- tai pakene reaktio, joka on auttanut esi-isiämme selviämään henkeä uhkaavista vaaroista. Se parantaa toimintakykyä hetkellisesti, mutta pitkää jatkuessaan se alkaa vahingoittaa terveyttä. Kroonisen stressi oireita ovat mm. uniongelmat, väsymys, ärtyisyys, päänsärky, keskittymisvaikeudet, hermostuneisuus, erilaiset suolistovaivat, ruokahalun muutokset, avuttomuuden tunne, hallintakyvyn tunteen menetys, itsetunnon lasku, seksuaalinen haluttomuus, sekä jatkuva sairastelu. Pitkään jatkuessaan krooninen stressi aiheuttaa neuroinflammaatiota, mikä näkyy osalla kliinisenä masennustilana (Rantala 2019). Kroonisen stressin tiedetään aiheuttavan kohonnutta verenpainetta, sydäntauteja, diabetesta, ylipainoa, vastuskyvyn heikkenemistä, potenssiongelmia, sisäelinsairauksia, autoimmuunisairauksia, unettomuutta ja ahdistushäiriötä.

Kroonisen stressin katkaiseminen tulisi olla keskeisessä roolissa, kun hoidetaan kroonisen stressi aiheuttamaa kliinistä masennusta sairastavia. Kroonisen stressin katkaisemisen lisäksi tulisi pyrkiä vaikuttamaan stressiherkkyyteen, jottei krooninen stressi ja masennus uusiutuisi niin herkästi. Koska matala-asteisessa tulehduksessa tulehdusta edistävät sytokiinit aktivoivat HPA-akselin ja lisäävät siten stressiherkkyyttä(Dunn, 2000), auttaa matala-asteisen tulehduksen vähentäminen vähentämään stressiherkkyyttä.

M = MEASURE

Selvitämme matala-asteisen tulehduksen tilan sekä puutokset elimistösi ravintoaineiden osalta. Käymme yhdessä läpi myös lähtötilanteesi ravinnon, liikunnan, levon ja sosiaalisten suhteiden osalta. Jotta voimme hoitaa ja valmentaa sinua, tulee lähtötilanne selvittää huolellisesti.

M_Measure
A_Analyze

A = ANALYZE

Kokeiden ja lähtötilanteen analysoinnin perusteella laadimme yksilöllisen hoito-ohjelman, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee toipumistasi kokonaisvaltaisesti.

R = RECOVERY

Hoitojakso, jonka voit viettää Nuuksion valmennuskeskuksessamme Nuuksion Rannassa. Laadimme päiväohjelman, jossa ohjaajiemme johdolla teemme toipumisestasi iloisen kokemuksen. Käymme luonnonpuitossa kävelemässä, syömme terveellistä ruokaa, liikumme kuntosalissa ja pelaamme liikuntasalissa, kuuntelemme mielenkiintoisia luentoja, tanssimme, laulamme ja rentoudumme joogasalissa järvinäköalaa ihastellen. Käymme rantasaunassa ja järvessä sekä sisäuimalassa uimassa. Nukumme ja rentoudumme. Keskustelemme terapiassa ja tuemme kokonaisvaltaisesti kehitystäsi toipumiseen.
R_Recovery
S_Sustain

S = SUSTAIN

Hoitojakson jälkeen tuemme positiivista kehitystäsi tukihenkilöohjelman avulla ja voimme näin varmistaa, että saat parhaan mahdollisen avun myös varsinaisen hoitojakson jälkeen. Käytämme älykelloa kehon toiminnan ja stressitilan seurantaan. Halutessasi voit antaa mahdollisuuden seurata toipumistasi, jolloin voimme auttaa myös, mikäli voinnissasi alkaa näkymään tekijöitä, jotka heikentävät vointiasi. Tavoitteena on huolehtia sinusta vuoden ajan ohjelman puitteissa, jolloin voimme yhdessä todeta, että olet päässyt hyvään tilanteeseen elämässäsi.